Viikko 8

 Viikon paras juttu - omanamehua

 Tässä samassa huoneessa istuu Joachim Kuhn ja hän asuu Stutgartin ulkopuolella maalaistalossa. Viime viikonloppuna oli omenankeräys aika ja omenista he tekivät mehua - sitä tuli noin 1000 litraa. Ja minä sain kauniin 5 litran pahvisen rasian. Kaunis suunnittelu, vai mitä? Nyt minulla onkin sitten mehua loppuajaksi :)

Kirveen heilutuksen MM -kisat Stuttgartissa 25. - 26.10.2013

Kävin tuossa alakerran kuppilassa aamuteellä ja huomasin esitteen. Huomion herätti kirveen kuva ja teksti: Kiss My Axe - suomennus Google kääntäjällä = suutele mun kirvestä. Siis mistä tässä nyt on kyse? Väkivaltaviihdettä vai jotain vielä pahempaa? Ei, STIHL (moottorisahavalmistaja) järjestää MM -kisat. Olisin varmaan mennyt katsomaan, mutta opetan aamupäivän ja osan iltapäivää, sitten yritän tulla käymään Suomessa. Mutta logo ja kortti ovat hienot?

Lisää tietoa: http://www.stihl-timbersports.de/

 Kortista irtoaa kirves ja kortin voi lähettää postissa.

Olisiko kirveelle töitä?

Sisätilanpaikannus kurssissa 1/3 läpimurto

Sain elämäni ensimmäisen Android ohjelman muokattua ja asennettua Googlen Nexus 10 tablettiin ja se jopa toimii. Lähettää tietoja Suomessa olevalle palvelimelle kyseisessä saksalaisessa työhuoneessa kuuluvien WLAN tukiasemien signaalien voimakkuuksista. Siis koodi ei ole minun (se kunnia kuuluu muille), mutta se, että sain sen muokattua toimimaan on päivän ihme - niikuin Forest Gump sanoi: Miracles happens - they do. Uskallan sanoa, että toisen ihmisen tekemää koodia on vaikea käyttää - ja kun ne kommentitkin puuttuvat :).

Yksilön vastuu muista

Olen tässä viime päivinä katsellut paljon pilviä ja miettinyt yksilön vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. Miksi joku suostuisi ottamaan itselleen huolia muista ja yhteisistä asioista? Mikä voisi olla motiivi ja porkkana?

• Raha? Ei, kaikista niistä hommista mistä olen itse elämäni aikana saanut rahallista korvausta, ns. vastuun kantajan roolista, rahallinen korvaus on ollut negatiivinen (naurettava lähinnä - ehkä rahan toiminen negatiivisena onkin hyvä juttu?). Negatiivisella tarkoitan sitä, että jos jakaa ns. peruspalkan perustyöhön menneellä ajalla saa tuntihinnan. Jos saman laskun tekee (perushomma+vastuulisä) / (perustyöaika + lisätyöaika) = vastuunkantajan tuntihinta, niin tämä jälkimmäinen on pienempi kuin edellinen :). Toisaalta voidaan sanoa, että elämässä kaikki tunnit kuluvat - voiko edes näin laskea? Niin, mikä olikaan elämän tarkoitus? 42? - katso tarkemmat tiedot tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaus_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n,_maailmankaikkeuteen_ja_kaikkeen_muuhun_sellaiseen
• Aika? Ei todellakaan. Joudut käyttämään ns. vapaa-aikaasi asioiden hoitamiseen. Ehditkö perehtyä kunnolla asiohin? Monesti vastaus on ei ja huijaustakin on tullut harrastettua = näyttelijänlahjoja se on kylläkin kehittänyt :) Oman ajan hallinta - ehkä jossain määrin, mutta yleensä joku muu päättää ajankäytöstäsi tai sitten ne ovat ne asiat jotka vievät henkilöä. Kauan sitten lennonopettaja Seppo Pulkkinen sanoi, että kone ei saa viedä miestä vaan mies vie konetta. Miten lienee nykyisessä yhteiskunnassa - ja varsinkin tulevaisuudessa? Ja niitä IT-järjestelmiä mitä käytämme päivittäin oli ... 18 kappaletta? Kaikki aika menee näiden kanssa pelatessa?
• Valta? No ei. Joku alan kolleega sanoi joskus, että kun kannat vastuuta, niin pääset vaikuttamaan asioihin. Sillä pienellä kokemuksella mikä minulla on, sanoisin että 97% asioista on sellaisia, että niiden hoitamisessa ei ole kyse mistään vallasta vaan siitä, että tietty asia saadaan hoidettua niin, että siitä päästään eroon ja se ei tuota enää ongelmia. Suurin osa asioista on sellaisia, että niitä ei voi päättää kuin kahdella tavalla = ei tehdä mitään koko asialle, eli aika hoitaa koko asian, tai sitten hoitaa ne mahdollisimman pienellä panoksella. Kovin, kovin harvoin pystyy vaikuttamaan asioihin ja niinä harvoina kertoina kun ehtii ja jaksaa, yleensä törmäät raha-, aika-, resurssiongelmiin ja viisainta on antaa olla ja unohtaa koko juttu.
• Parempi tuoli, työhuone tai paremmat lelut, ilmaiset lounaat ja kaffet? Tämä jopa voisi olla motiivi, mutta yleensä työhuoneeseen ei voi vaikuttaa (sitä rahaa kun ei ole) ja tuoli on edeltäjän tuoli. Leluihin voi hieman vaikuttaa, mutta taustalla yleensä yrityksen rajat ja se raha, jota ei ole. Aikaisemmin kaikenlaisissa kokouksissa sai kaffetta ja pullaa oikein hyvin, jopa pidemmissä ruokaakin - oltiin jopa joskus paremman ruuan ääressä ihan ulkona syömässä. Mutta nyt kaikissa sisäisissä palavereissä tarjoilua ei ole ja isommat jutut ihan talon sisällä, jopa omalla kustannuksella. Eli ei tästä taida kuitenkaan oikein olla motivaattoriksi?
• Asema tai titteli? On kyllä totta, että sinua kohdellaan eri tavalla kun pyydät jotain tai kun liikut maailmalla, jos sinulla on titteli. Itse pidän tätä törkeänä vääryytenä. Miksi asia, jota joku muu pyytää ei toteudu, mutta jos sama pyyntö=ihan sama, kulkee ns. virkatietä pitkin, asiat heilahtavat? Ja nyt en tarkoita mitään sellaisia asioita jotka menisivät pyytäjän omien valtuuksien yli hoitaa. Tarvitaan vaan se ns. esimies joka karjahtaa ja homma heilahti. Suuri vääryys ja aivan turha lisätyötä teettävä kurjuus.
• Haasteet? Tähän aina joskus vedotaan - tarvitset lisää haasteita, kun nämä nykyiset alkavat olla niin selvää kauraa. On totta että jonkunlaisia kiksejä saa, kun ratkoo vaikeita asioita ja saa ne onnistumaan, mutta yleensä vaikeiden asioiden ratkeamiseen vaikuttavat myös monet muuta asiat; onni, sattuma, tuulensuunta, muut ihmiset. Joskus Ahlstömin aikaan kun poljettiin UNIX pohjaista 3D järjestelmää pystyyn niin olin illalla aivan puhki, haasteita oli ollut kyllä yli oman tarpeen - Jukka muistaa kyllä nämä ajat. Vaimoni Leena ihmetteli usein, että miksi toinen ei puhu mitään vaan tuijottaa tyhmänä. Aivot eivät pysähtyneet millään ja tietty lopputulemana huonosti nukuttuja öitä. Eli haasteiden/uusien asioiden määrä pitäisi olla jotenkin suhteellisesti balanssissa aikayksikköön. Voisikohan tästä vääntää matemaattisen kaavan - Hanna?
• Pakko? Niin - onko pakko tehdä - tätähän opiskelijat kysyvät? Lukiossa minulla oli matematiikan opettaja Matti jotain, ja hän sanoi, että pakko ei ole kuin koiran kuolema. Ja heikosti minä laskin kotilaskuja. Pakko ei ole, mutta yleensä jonkun on joskus alettava, joku pakko sieltä lopulta löytyy. Voi että olen joutunut kärsimään siitä, että en tehnyt niitä matematiikan laskuja silloin kauan sitten.
• Joku muu syy? Varmaan ratkaisu on täällä - mitä ihmettä se sitten mahtaakaan olla?

Lopputulema - jos sitä on?

Miksi moinen blogikirjoitus? Tässä vaan katselen pilviä ja mietin miten tämä työntekeminen tästä tulee jatkumaan kun palaan Suomeen maaliskuussa 2014. Ihminen nyt miettii kaikenlaista.