Viikko 19

Viikonloppureissu Suomeen; meno Stuttgart - Munchen - Helsinki Lufthansalla, ei mitään mainintaa. Mutta sitten reippaana ja seikkailunhaluisena olin ostanut paluuliput GermanWings nimiseltä halpalentoyhtiöltä - halvat olivat liput. Helsinki - Berlin, ei ongelmaa - tarjoilu paperipussissa (ns. dogi bag), mutta tarjoilua kuitenkin, positiivinen juttu. Mutta Berlinissä huomasin, että lentoa, jolle olin ostanut lipun ei ollut olemassa, boarding kortti minulla oli, mutta se oli lennolle joka lähti yli kolme tuntia myöhemmin. Ja eikun tiskille selvittämään. Kyllä, olivat peruneet lennon, mutta järjestelmä ei ollut lähettänyt minulle siitä mitään tietoa. Näin sain nauttia olosta Berlinin Tegelin kentällä reilusti - en suosittele kenttää, rautaiset, kylmät tuolit, hieman "kulunut" ja hyvin erikoinen pohjaratkaisu.

Maanomistajan oikeudet Saksassa

Ennen joulua mietiskelin saksalaisten maanviljelijöiden oikeuteen tuottaa kaikenlaista myytävää, jopa alkoholituotteita. Nyt tiedän asiasta enemmän. Samassa huoneessa istuva Joachim Kuhn omistaa maata ja mm. kirsikkapuita. Hän toi minulle oheisen tuotteen.

Ja tässä vastauksia meitä kaikkia askarruttaviin kysymyksiin:

• Jos omistat maata ja puita Saksassa, voit tuottaa vuosittain 50 litraa 100%:seksi alkoholiksi laskettuja tuotteita ja nauttia niitä itse tai myydä tuotteesi.
• Oheinen tuote on tehty vuonna 2011 syksyllä, joten yli 3 vuotta vanhaa.
• Prosenttiluku, jos sillä nyt jotain merkitystä on, niin se on noin 40%.
• Tuotteen alkulähde on kirsikka - joten kirsikkaviinaa. Omaa pannua Joachimilla ei ole vaan itse tuotanto tehdään kylän yhteisellä laitteistolla.
• On tässä tätä yli puoli litraa.

Nyt kun Suomen maatalous ja muukin yritystoiminta kituu ja Virosta virtaa viinaa Suomeen niin olisiko tässä ratkaisu "kaikkiin" ongelmiin? Annetaan maanviljelijöille oikeus tuottaa, markkinoida ja nauttia. Varmasti syntyisi aivan toisenlaista aktiviteettiä ja innostusta.

Vaikka saksalaiset ovat jotenkin säntillisiä ja tarkkoja niin tässä kohdassa ovat olleet viisaita. Tähän olisi mukava kuulla kommentit myös teiltä.

Tentit korjattu ja opetus supussa

Sain kurssien tentit korjattua - ja tietty kaksi virhettä tuli tehtyä. Täkäläinen arvostelusysteemi on hyvin erilainen kuin Suomessa:

% of Max	Grade
<50	5.0
50	4.0
55	3.7
60	3.3
65	3.0
70	2.7
75	2,3
80	2.0
85	1.7
90	1.3
95	1.0

Eli 5.0 on hylätty ja sen saa jos maksimipisteitä saa vähemmän kuin 50%. Paras arvosana on 1.0, jonka saa kun taikoo 95% oikein vastauksista. Sitten siinä välissä on eri desimaaleilla erotettuja arvosanoja. Eikö olekin hyvin saksalainen ja insinöörimäinen?
Virheeni: Arvostelin kurssin harjoitustyöt Moodlen kautta ja en älynnyt vaihtaa oletusasetusta, joka oli pisteet/100 pistettä. Tämän seurauksena kun syötin opiskelijalle arvosanan 2,3 niin Moodle pyöristi tämän arvosanaan 2 ja lähetti siitä viestin opiskelijalle jossa arvosana 2/100. Ja kovasti kysymyksiä että mites se nyt noin heikosti meni jne.

Toinen virheeni tapahtui Ilias järjestelmässä, jossa yhden kysymyksen kohdalla unohdin asettaa tehtävän maksimipisteet oletusarvon 6 sijasta 12 pisteeseen. Järjestelmä antoi tehdä tentin ja kun aloitan arvotelua niin ei anna minun muuttaa maksimipistemäärää. Ja taas selitykset ja pahoittelut opiskelijoille. Tämmöistä tämä oppiminen on.

Loppulento - Motorflugschule Hahnweide: http://www.motorflugschule.info/

Olen lukemassa kirjaa Kvanttimies, Richard Feynmanin tieteellinen elämä. Richard Feynman oli yksi 1900 -luvun lopun suurista fyysikoista ja myös melkoinen persoona ja veijari. Kyseinen kirja on kohtalaisen raskaslukuinen, mutta siinä on myös muutama mielenkiintoinen ajatelma elämästä. Suora lainaus sivulta 166, Richardin omaa sanomaa, jota hän myös itse toteutti: "jokaisen tulisi etsiä käsiinsä uusia seikkailuja aina kun vain mahdollista".
No eilen keskiviikkona 22.1.2014 lentämään pikkukoneella (Cessna 152) täällä Saksassa professori. Uwe Schulz:in kanssa. Tässä muutama kuva reissusta. Lentäminen ja lentokoneet sykähdyttävät minua kovasti. Jotenkin tässä liikutaan niin hienolla alueella, jossa tiede, insinööritekniikka ja visuaalisuus kohtaavat, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Lentävä laite on aina kaunis - vaikka se olisi ruma. Mutta tässä kuvat ja tunnelmat - nauttikaa.

Keli oli hieman "harmaa", mutta ei satanut

 Koneella ikää jo yli 20 vuotta, mutta vielä jaksaa ja pelittää. Kyllä jos jokin laite tehdään kunnolla niin kyllä nykyisellä tekniikalla siitä
 voidaan tehdä todella pitkäikäinen.

 Mittareita oli päivitetty vuosien saatossa. Jopa pieni näyttö löytyy.

 Rullataan. Yritän saada loppuun pienen videon, jotta saatte myös äänituntuman :) Kenttä oli ruohikkokenttä, vain pieni pätkä asvalttia toisella radalla - ja aina yritettiin laskeutua tälle pläntille, jotta kone ei likaannu :)

 Stuttgartista etelään maasto alkaa nousta kohti Alppeja. Pieniä kyliä ja mäkiä joka paikassa - myös linnoja nyppylöiden päällä. Tässä vaiheessa kovin oli näkyvyys heikkoa.

Erikoista oli, että saimme lentää myös Suttgartin lentoaseman yli - tämä ei kyllä taatusti onnistu Vantaalla

Tässä joudutte nyt kääntämään päätänne 90 astetta. Yritin saada tätä oikeaan asentoon, mutta blogikone ei vaan anna. Mutta lennetään nyt näin :) Kuvassa HDM Stuttgart kampusalue. Eli tuossa koulu ja ympäristö. Jos tarkasti katsotte niin tuossa hassunmallinen rakennus, joka tulee olemaan tämän HDM:n uusin rakennus joskus ensi syksynä.

 Professori Uwe Schulz - lentäjä suurella sydämmellä.

 Cessna 152 ja minä - tätä kovemmin ei voi hymyillä.









Tässä video - kääntäkää äänet täysille!