Viikko 15

Teetä ja pullaa saksalaisittain (huom päivitys, versio 3.0)

Täällähän ei ole opettajien- eikä henkilökunnan huonetta, vaan jokainen keittelee kaffensa ja teensä kuten parhaaksi näkee tai käy koulun kuppilassa. Myös pikakahviautomaatti löytyy, ken sitä harrastaa.

Tässä huoneessa missä istun on onnekseni teenjuojia ja heillä oma, sanoisinko hieman nörttimäinen viritys teen tekoon.

 Eli aamupäivällä tehdään mustaa teetä, iltapäivällä tarjolla on vihreää teetä. Teenlehdet laitetaan tuollaiseen paperipussiin, pussinsuu taitellaan nätisti ja homma suljetaan tuollaisella konttorilemmarilla. Lemmarista lähtee muovitettu rautalangan pätkä - tämä on tärkeä osa installaatiota.

 Vesi kuumennetaan vedenkeittimessä. Mustalle teelle 100 'C ja vihreä 80 'C. Tämä on myös tarkkaa hommaa.

 Kun vesi valmista, otetaan kansi pois ja pussi ujutetaan veteen niin, että purut uivat, mutta klemmari ei ole vedessä. Säätö tapahtuu muovitettua rautalankaa hyväksikäyttäen - lanka puristaan kannen väliin oikeasta kohdasta. Sitten vaan odotellaan noin 8 minuuttia ja hoplaa, meillä on teetä. Klemmaria ja rautalankaa uudelleenkäytetään, paperipussi poroilla on kertakäyttöinen.

Muuten tämä on ihan toimivat, mutta tuota vedenkeitintä on hankala pestä (niinkuin kaikkia) ja kun tänne kertyy tätä teetä niin aina muutaman kuukauden jälkeen pannu on aika hurjan näköinen. Mutta ei huolta - kyllä tekniikan ihmiset keinon keksii - eli puhdistus tehdään niin, että vettä keitetään konetiskiaineen kanssa. Todistettavasti puhdistaa pannun - tietty pitää olla tarkka ainejäämistä, että niitä ei tule seuraavaan teehen :)

Ja nyt tänään 11.12.2013 järjestelmään saatiin päivitys 3.0. Mitä sanotte tästä?

 Eli nyt siirryimme pois kertakäyttöisistä paperipusseista tämmöiseen kangasvalmisteiseen pussiin. Myös klemmari jää pois ja rautalanka on jo tässä valmiina. Tätä on testattu nyt yksi kerta ja kyllä se vain teetä tekee. Ihan tarkkaan en osaa sanoa mitä kuituja tästä irtoaa, mutta varmasti jotain ja ne ovat varmasti tarpeellisia. Hieman mietin kyllä, että miltä tämä kangaspussi mahtaa näyttää pari kuukauden käytön jälkeen - sitä kun ei tässä pestä välillä - pitäisikö? Seuraan pussin värimuutoksia ja raportoin niistä myöhemmin. Tätä se saksalainen vihreä liike tekee - paperi poistuu ja sellutehtaat menee nurin - vai miten käynee?

Ja sitten se pulla. Lupasin itselleni, että syön yhden Schnitzelin täällä ja se tuli tehtyä viime viikonloppuna - ei siitä sen enempää. Mutta toinen lupaus oli tämä pulla. Näin näitä jo pari vuotta sitten kun kävin täällä. Nyt sitten söin hänet. Iso oli, mutta aika pettymys - mauton, ei edes oikein kauhean makea, vaikka niin voisi päältä katsoen päätellä (ei ole pulla päältä katsoen pääteltävissä). Toista ei tarvitse syödä - on suomalainen korvapuusti vielä aika kova juttu. Arvoasteikolla annan *+ - jotenkin tämä oli ... tyhjä, mauton, mitätön?

Paikallinen "pikkujoulu" - The Besen

Torstaina klo 18:00 menen tuonne. In: d'Besa am Kelterplätzle, Strümpfelbacher Str. 40.
http://www.weinhof-zaiss.de/dbesa-am-kelterpltzle.html 
Tämä oli myös hauska retki. Mukana oli muutama opettaja Wolframstassen yksiköstä (katso kuva).

 Tässä pari kuvaa ulkopuolelta. Siis idea on että kyseessä ei ole ravintola vaan yksityinen tuottajaperhe, jolla on oikeus myydä muutamana kuukautena omia tuotteitaan suoraan kuluttajille. Vähän samaa kuin näissä ravintolapäivissä, mutta paljon pidemmälle vietynä.
Besen tarkoittaa luutaa - siitä tämä juttu.

Osassa näistä Besen paikoista syödään perheen keittiössä tai olohuoneessa. Tämä oli hieman sivistyneempi paikka. Hieno holvikatollinen tila ja koristeltu joululla.

 Tässä oli nyt tämän syksyn, tämän perheen uusinta punaviiniä. En ole koskaan juonut punaviiniä lasisesta korvamukista, mutta nyt tuli sekin tehtyä. Ei hassumpaa viiniä, hyvin nuorta, lämmintä, ehkä aavistuksen makeaa - ei kuivaa. Hyvä jälkimaku. Annan **** tähteä.

 Pihvistä minulla ei ole kuvaa. Sitä oli marinoitu tuossa viinissä pari viikkoa, oikein mureaa oli. Mutta tässä jälkiruoka, pannukakkua paloina, oman sanon omenahilloa (reilusti) ja kermavaahtoa. Tosi mukava yhdistelmä, mutta aivan hurja annos pihvin jälkeen.

Tässä pieni porukkamme. Kiitos isännille.

Ikuinen silmukka

Yritin todella kovasti. Saksalainen palkanmaksaja sanoo, että minun pitää maksaa maksut Suomeen ja tehdä maksut ihan itse, he eivät niitä maksa. Suomalainen taho sanoo, että kyllä, maksut Suomeen, mutta minä en pysty niitä maksamaan itse ja ei ole mitään maksumekanismia, maksut pitää tehdä Saksalainen palkanmaksaja.

Eli nyt olemme jumissa ja raha ei liiku - minä tässä välissä.
Kyllä sanon, että kovin on tehty vaikeaksi tämä homma - vaikka meidän pitäisi olla samaa EU:ta ja työvoiman pitäisi liikkua vapaasti. Varmaan liikkuukin (esim. minulta ei ole kysytty kertaakaan passia kaikkina näinä matkoina), mutta epäilen että valtioilta jää muutama euro saamatta. Minä sentään yritin/yritän.

Eri kansojen tapa ratkaista ongelmia

Sain sähköpostilla oheisen kuvan Joachim Kuhn:ilta - hän kysyi, että näinkö ongelmat ratkaistaan Suomessa. No, ehkä tuossa pitäisi olla sauna välissä? Vai onko maailma jo muuttunut?